Monikulttuurisuus
Mitä on monikulttuurisuus?
Monikulttuurisuuden määritteleminen on haasteellista, koska käsite kehittyy ja muuntuu kaiken aikaa. Se perustuu aina henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan ja elämänhistoriaan ja koostuu monista osa-alueista. Monikulttuurisuuteen liittyvät esimerkiksi minäkuva, maailmankuva, elämänkatsomus, arvot, kulttuurikäsitys, ympäristö, historia, roolit, tunteet ja vuorovaikutustaidot. Työministeriön määritelmän mukaan monikulttuurisuus on eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa, joka syntyy kulttuurien kohtaamisesta ja molemminpuolisesta oppimisesta.
Monikulttuurisuuden rinnalla puhutaan moninaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Käsitteille yhteistä maaperää ovat ihmisten välinen tasa-arvo, suvaitsevaisuus, vuorovaikutuksen, aidon kohtaamisen ja molemminpuolisen oppimisen mahdollisuus.
Vertauskuvista voi olla apua käsitteen määrittelyssä:
”Oma kulttuuri on kuin tulikuumaa vettä, ettei sitä pysty juomaan.
Vieras kulttuuri on liian kylmää juotavaksi.
Kun ne sekoittaa toisiinsa, juoma maistuu sopivan viileältä”
- Erään maahanmuuttajan vertauskuva -
Kansainvälisyyskasvatus
Kansainvälisyyskasvatusta, globaalikasvatusta (Global education) voisi kutsua maailman hahmottamisen pedagogiikaksi.
"Global Education is education that opens people's eyes and minds to the realities of the world,
and awakens them to bring out a world of greater justice, equity and human rights for all."
- Globaalikasvatuksen konferenssi, Maastricht, 2002.
Vapaasti suomennettuna kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille, ja herättää halu oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja ihmisoikeuksia kunnioittavan maailman rakentamiseen. (lähde: globaalivastuu.fi, viitattu 23.1.2009.)
Kansainvälisyyskasvatus painottuu koulumaailmaan, mutta yhtälailla maailmankuvan laajentamiselle ja erilaisten todellisuuksien hahmottamiselle on tarvetta kaikkien ikäryhmien parissa niin työyhteisöissä, harraste- ja opintoryhmissä kuin vaikkapa vanhainkodeissa. Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatuksen teemojen käsittelyä minkä tahansa ikäryhmän kanssa edistää ilmapiiri, jossa on tilaa ja turvallista esittää ajatuksia ja eriäviä mielipiteitä. Aiheen käsittelyyn hyvän pohjan luovat monipuolinen lähdeaineisto ja virikkeet, osallistavat ja toiminnalliset menetelmät sekä innostava ja vastuuntuntoinen ohjaaja.
Kansainvälisyyskasvatus voidaan jaotella seuraaviin osa-alueisiin:
- Ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatus
- Kehityskasvatus
- Kulttuurikasvatus
- Rauhan- ja turvallisuuskasvatus
- Viestintä- ja mediakasvatus
- Ympäristökasvatus
MoniNet toimii monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvattajana, esite toiminnasta: suvaitsevaisuuskasvatus ja monikulttuurivalmennus.pdf